Lesbo, pitäiskö sun kokeilla miehiä? 

 
 
 
 
Teksti 3 Lesbo, mikset kokeilisi miestä_JPG.jpg

Olen lesbo. Ystäväni ja perheeni tietävät sen. Tulin kaapista noin kymmenen vuotta sitten ja sen jälkeen olen tapaillut ainoastaan naisia. Olen ollut useammassa pitkässä parisuhteessa naisten kanssa, eikä minulla ole koskaan ollut mitään tarvetta piilotella lesbouttani julkisilla paikoilla kumppanini kanssa kulkiessani.

Nyt olen kuitenkin ollut pääasiassa sinkkuna reilun puolentoista vuoden ajan  ja olen kohdannut hämmentävän ilmiön. Useampi ihminen lähipiiristäni on vihjannut, että miehen kanssa oleminen voisi tehdä minulle hyvää.

Ennen kuin tapasin ensimmäisen tyttöystäväni, olin ollut epävarma seksuaalisesta suuntautumisestani ja säädin monien miesten kanssa. Etsin kuumeisesti poikaystävää. Harrastin seksiä satunnaisten ja ei niin satunnaisten miesten kanssa. Seksi ei kuitenkaan erityisemmin miellyttänyt, enkä kiinnostunut kenestäkään, joka kiinnostui minusta. Vaikka tietyllä tavalla kiinnostuin miehistä, jokin ei osunut kohdalleen niissä ihmissuhteissa, joita yritin saada aloitettua.

Olin onneni kukkuloilla, kun harrastin ensimmäistä kertaa seksiä naisen kanssa ja tiesin, että nyt olin löytänyt itseni. Ensimmäistä kertaa elämässäni ihmissuhdeasiat tuntuivat mutkattomilta. Lähimmät ystäväni tuntevat tämän tarinan ja taustani parikymppisenä epävarmana haahuilijana.

Viime kesänä pohdiskelin eräälle ystävälleni, miksi uusien ihmissuhteiden aloittaminen ei tuntunut onnistuvan ja seksi ylipäänsä ei kiinnosta. Ystäväni totesi tähän, että ehkä minun pitäisi kokeilla seksiä miehen kanssa. Suivaannuin hänen kommentistaan, koska tälle ystävälle oli todella selvää, että olen lesbo. 

Muutamaa kuukautta myöhemmin, kun olin viettänyt aiempaa enemmän aikaa erään miespuolisen ystäväni, entisen heilani, kanssa, toinen ystäväni kysyi, paneskelenko tuon henkilön kanssa. Olin todella hämmentynyt ja vastasin ystävälleni pöyristyneenä, että en todellakaan. Tuokin ystäväni on todella hyvin perillä identiteetistäni: olemme tunteneet toisemme koko sen ajan, kun kumpikin meistä on käynyt läpi omaa identiteettiprosessiaan.

Eniten minua hämmensi näissä kummassakin tilanteessa se, että molemmat näistä ystävistäni kuuluvat itsekin seksuaalivähemmistöön. Kumpikin heistä on varmasti joutunut kohtaamaan epäasiallista ehdottelua tai sinisilmäisiä toteamuksia siitä, että et varmaan ole saanut riittävän hyvää munaa, kun et ole kiinnostunut miehistä. 

Aloin pohtia, onko heteronormatiivisuus yhteiskunnassamme edelleen niin vahvasti läsnä, että seksuaalivähemmistöön kuuluvat ystäväni voivat silmät kirkkaina sivuuttaa ihmissuhdekipuiluni ehdottamalla ratkaisuksi identiteettini uudelleen pohtimista. Nähdäänkö lesbous tai juuri minun lesbouteni niin hauraana, että sitä ei tarvitse ottaa vakavasti?

Tilanteissa oli toki läsnä pieni pilke silmäkulmassa. Koin ne kuitenkin loukkauksena itsemäärittelyoikeuttani kohtaan. Minulle lesbous on sitä, että en kiinnostu miehistä romanttisesti tai seksuaalisesti. Vaikka ymmärrän, että identiteetti muovautuu läpi elämän, en toivo ystävieni kyseenalaistavan kokemustani omasta seksuaalisesta suuntautumisestani.

 
 
 
SuhteetKerttu Jaatinen / NOITA DIGITALsateenkaarentältäpuolen, omallaäänellä, näkymämedia